torstai 5. tammikuuta 2012

Agatha Christie: Syyttävä sormi

Kirjan nimi: Syyttävä sormi
Kirjoittaja: Agatha Christie
Suomentaja: Eva Siikarla
Alkuperäinen nimi: The Moving finger
Julkaisuvuosi: 1943

Tämä oli ensimmäinen teos, jonka Christieltä olen ikinä lukenut. TV:stä on kyllä Hercule Poirot'a ja Neiti Marplea tullut töllättyä. Joululahjaksi tämän minulle antoi (luultavasti) kummitätini ja -setäni ja äidin kehuttua mahtavaksi päätin kirjaan tarttua.

Aluksi en oikein tajunnut, kuka kertoi tarinaa. Myöhemmin kertoja paljastui toipilasaikaa vietteleväksi Jerry Burtoniksi, jonka ikä jäi pahasti häilymään. Luulen miehen olleen kolmissakymmenissä, mutta varmaksi en voi sanoa. Lopulta, päähenkilön ja hänen ihmissuhteidensa selviinnyttyä kirjan juoni imaisi mukaan.

Christiellä on kerronnan taito mukana ja kirja oli ihmeellisen selvää luettavaa, kun verrataan esim. Shakespearen Romeo ja Julia-teokseen, joka minulle ainakin oli käsittämätöntä mongerrusta aluksi. Ainoa hieman painamaan jäänyt asia oli kirjeet, joiden sisältöä kuvattiin vain hävyttömäksi, loukkaavaksi ja sivistymättömäksi. Olisi ollut mukava tietää, mitä kirjeissä oli sananmukaisesti lukenut.

Minä pidän dekkareista paljon, koska itse aina yritän ratkaista asiat ennen itse etsivää. Syyttävässä sormessa en kylläkään olisi ikinä, en ikinä arvannut syyllistä ennen Marplea.

" - Mikä Shakespearessa on vikana? tiedustelin kiinnostuneena.
- Hän ponnistelee kaikin voimin sanoakseen asiat niin monimutkaisesti, ettei lukija vain ymmartäisi mitä hän tarkoittaa. Vaikka joistain kohdista minä kyllä pidän. (s. 30)
Olen täysin samaa mieltä Megan-neidin kanssa tästä asiasta. :)

4 kommenttia:

  1. Ooh! Syyttävän sormen taisin lukea ensi kerran juuri joskus seiska-kasiluokan tietämillä, siihen aikaan luin jokaisen kirjastosta (ja lähikirjastoista, tilasin :D) löytämäni Christien!

    Häpeäkseni tosin en muista Syyttävästä sormesta juuri mitään, oliko tuo se missä päähenkilö asui sisarensa kanssa pienessä kylässä ja ihmiset saivat niitä kirjeitä...? Jos oli, niin murhaajan kyllä muistan!

    Onnea luku-urakkaan! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Syyttävä sormi oli juuri se kuvailemasi kirja, eli oikeassa olit. Itsekin olen kasilla, joten samaan aikaan sinäkin sen näköjään luit... :)

    VastaaPoista
  3. Hej, sain itsekin juuri tämän kirjan jonkun kirjakaupan alelaarista, olen nyt vähän alle puolessavälissä... Itsekin rakastan dekkareita tuosta samasta syystä :)) Eikö tämä kirja muuten ollut Agathan henkilökohtainen suosikki vai muistanko väärin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dekkarit on kivoja. :) Pitäs arvioida myös toinen Christien kirja tänne, Eikä yksikään pelastunut. Muistaakseni takakannessa sanottiin, että tämä oli Agathan suosikki. :D

      Poista