Maitoa kahvilla

Päätin alkaa raapustelemaan jotain välikommenttejakin näistä lukutunnelmista ja kirjoista, miten etenen ja onko pakkopullaa...

Tänään on koko päivän ollut aivan järkyttävä kurkkukipu, niin sain syyn pysytellä sisällä. Ja lukea, tietenkin. Päätin aloittaa Hobitin lukemisen ajanvietteeksi ja kappas kehveliä! Olen jo sivulla 111. Minusta tässä versiossa on hauskat Tove Janssonin piirrokset välissä, kun taas siinä toisessa piirrokset ovat vähän kankeita. Minulla on siis molemmat versiot kirjasta.

Luin myös Inheritancea eteenpäin. Nyt minusta tuntuu, että Roran on maailman typerin hahmo... Olen aiemmisakin teoksissa vihannut tämän wannabe-sankarin kertomia osuuksia, ja vihdoi, VIHDOIN olen lukenut sen päälle 50-sivuisen Roran-osuuden. Tunnen itseni voittajaksi. Ainoa, mikä lukemisintoa on latistanut, on se, että jouduin aloittamaan kirjan alusta päälle sadan sivun luvun jälkeen, että saisin sen tähän haasteeseen mukaan. Mutta nyt, Eragonin päästessä taas kertojaksi, edes hetkeksi, tulee varmasti taas lukuinto kohdalleen... :)

Kurkkukipuun olen juonut järkyttävän määrän maitokahvia. Tai maitoa kahvilla, koska luulen, että kahvia on vähemmän kuin maitoa... Myös sokeripurkin sisältö on huomattavasti laskenut... Hmm... Sanotaanko, että vihaan kahvia... Yök... Mutta en jaksa tehdä kaakaota tai teetä, niin vanhempien keittämää kahvia ollaan litkitty...

Nuuskamuikkusmukissa on kahvia. Yök...